Mehunpuristimen valinta

Minulta on kysytty usein mitä kodinkoneita (tarkoittaen mehustimia, tehosekoittimia yms.) käytän, mutta nyt vasta saan aikaiseksi kirjoittaa niistä. Aloitan tämän postaussarjan kertomalla mehustimistani, Solostar 3:sta ja Wilfa Juicemasterista. 

Kaikkein tärkein väline HHI-ohjelmassa on kunnollinen mehukone, jolla saa puristettua mehua myös vehnänoraasta. Tärkeintä on ostaa hitaasti puristava mehunpuristin, ei nopeasti mehua tekevä mehulinko. Mehulinko ei selviä vehnänoraasta, lisäksi mehu hapettuu pyöriessään ja jotkut mallit voivat myös kuumentaa mehua. 

Puristetussa mehussa ainesten ravintoarvot säilyvät parhaiten. Mehu kannattaa kuitenkin juoda heti, korkeintaan 15 minuutin kuluessa puristamisesta. Itse puristan ison lasillisen vihermehua ja pienen (noin 0,5-1 dl) lasillisen vehnänorasmehua aamuin illoin ja juon ne heti, ennen mehukoneen pesua. Vihermehuuni tulee selleriä, sitruunaa, inkivääriä, kurkumaa, kurkkua ja herneenversoja. 

Mehunpuristimia on vertikaalisia ja horisontaalisia. HHI-mehuihin näistä sopii paremmin horisontaalinen malli. Puristimissa voi olla 1 tai 2 kairaa. Olen siinä käsityksessä, että yksikairaiset mallit on helpompi puhdistaa ja koota. Oma puristimeni on Solostar 3. Malli on yksikairainen ja horisontaalinen. Olen ostanut sen Raakapuodista, joskaan tätä mallia ei ole siellä enää saatavilla, mutta vastaavanlainen (hiukan paranneltu malli) on varmaan Solostar 4. Se näyttääkin kivemmalta kuin oma musta versioni, mutta silloin kun sen ostin, ei nelosta ollut vielä saatavilla. 

Varamehustimena minulla on Wilfan valkoinen horisontaalinen puristin. Käytän sitä matkoilla, koska se on kevyempi ja nopeampi puhdistaa. Wilfaa käytin myös sen ajan, jonka odotin uuden sihdin saapumista. Takuun (2 v) vielä ollessa voimassa Solostaristani hajosi verkko siitä sihti-osasta ja sain uuden ilmaiseksi. Jouduin kuitenkin odottamaan varaosaa noin viikon verran, jolloin oli tärkeää, että minulla oli varamehustin saatavilla. Wilfa-mehustin on kätevä puhdistaa ja siinä on hyvä hinta-laatusuhde vähemmän mehustavalle henkilölle. Mutta Wilfan mehuun jää enemmän kuituja kuin Solostar-mehuun ja lisäksi olen saanut siitä kovalla käytöllä hajoitettua sen sihdin jo pari kertaa. Käytin siis Wilfaa ennen Solostarin hankkimista, jolloin sihdit aikaa myöten hajosivat. Sain kyllä ilmaiseksi uudet tilalle, eli sikäli sain sieltä hyvää palvelua. 

Jos haluaa siis halvan ja nopeasti puhdistettavan puristimen, suosittelen Wilfaa.

Jos taas haluaa kuidutonta mehua ja tarkkaa puristusta eri säädöillä, suosittelen Solostaria.  Solostarilla saa tehtyä myös pateita yms, koska siinä tulee mukana erilaisia suuttimia.

Vihermehu

Vihermehureseptini on pysynyt viimeisen puolen aikana aika lailla samana. Tällaiset mehut teen siis joka aamu ja ilta, niin arkena kuin viikonloppunakin.

-       3 luomusellerinvartta
-       puolikas kurkku
-       mehut puolikkaasta sitruunasta
-       herneenversoja (noin puoli litraa)
-       1 cm * 1 cm pala luomukurkumaa
-       2 cm * 2 cm pala inkivääriä
-       muutama parsakaalin nuppu tai lehtikaalin lehti
-       (välillä heitän sekaan myös yrttejä tai salaatinlehtiä)

Mehuainekset

Näiden päälle teen vielä vihermehun vehnänoraasta. Vehnänoraan puristaminen viimeiseksi siistii mehusihdin aika hyvin ennen pesua. Rasittavimmat vaiheet mehunteossahan ovat kokoaminen, vihannesten pesu ja pilkkominen sekä erityisesti mehustimen kaikkien osien peseminen. Itse mehustus on mukavaa ja helppoa puuhaa. Olisi kiva, jos joku keksisi joskus sellaisen mehustimen, joka puhdistaisi itse itsensä. Mehustimeni on yksikairainen puristin ja merkiltään SoloStar 3. Tällä mehustimella voi tehdä myös pateita ja murekkeita, mutta tätä toimintoa olen käyttänyt vain pari kertaa.

Valmis mehu

Herneenversot ja vehnänoraat ostan viikottain tukusta. Niitä en ole jaksanut alkaa kasvattelemaan enää sen jälkeen, kun huomasin paljonko tarvittavien määrien kasvatus vaatii työtä.

Vihermehut

Vehnänorasmehuun lisään sitruunaa.

Teen päivittäin kaksi kertaa samat mehut, aamulla ja illalla. Aluksi teen vehnänorasmehun ja heti perään vihermehun. Vihermehuun tulee auringonkukan- tai herneenversoja, selleriä, kurkkua, sitruunaa ja joskus myös inkivääriä. Vehnänorasmehua teen 0,5 dl kerralla ja vihermehua 2-4 dl kerralla. Molemmat mehut maistuvat hyvältä, vaikka toisin voisi luulla. Mehujen teosta on tullut rutiini, enkä ole vielä kertaakaan tämän puolen vuoden aikana jättänyt niitä tekemättä. Aamumehun teko on joskus voinut siirtyä iltapäivään, mutta kumminkin mehut on tehty kaksi kertaa jokaikinen päivä. Itse pidän näitä mehuja tärkeimpänä tekijänä parantumisen tiellä. Pelkkään raakaruokaan en luottaisi. Etenkin vehnänorasmehu on tärkeä. Ostan versot ja oraat valmiina, koska niitä pitäisi kasvattaa niin valtavat määrät, ettei aika eikä tila riitä.

Tässä vain pieni osa aineksista, versoja ja selleriä menee mehuun paljon enemmän.

Vihermehu

Vihermehu

Aamu alkaa aina vihermehulla. Oikeaoppinen tapa tehdä vihermehua on puolet kurkkua ja selleriä ja puolet auringonkukan ja/tai herneenversoja. Itse lisään joukkoon välillä parsakaalia, sitruunaa ja inkivääriä. Lopuksi teen vielä raikastavan kurkku-sitruuna-inkiväärimehun veden kanssa.

Vihermehua tulisi juoda 4-5 dl kaksi kertaa päivässä. Lisäksi tulisi juoda kahdesti päivässä 0,5 dl vehnänorasmehua. Vehnänorasta en ole vielä kasvattanut, mutta senkin kasvatusta täytyy pian alkaa harjoittelemaan.