Mistä on ollut vaikein luopua

Mietin eilen, mistä on ollut vaikeinta luopua nykyisessä ruokavaliossani.

Kaikkein helpointa luovuttavaa on ollut liha. Sitä en ole kaivannut enää ollenkaan, en missään muodossa. Kalaa, erityisesti lohta, tekee vielä joskus mieli. Kananmunia en ole huomannut kaivata.

Toiseksi helpointa oli gluteenista luopuminen. Tämä tarkoittaa kaikkia tavallisia viljoja. Vaaleita viljoja en kaipaa enää ollenkaan, mutta ruisleipää tekee joskus mieli.

Myös perunasta, riisistä ja pastasta luopuminen on ollut suhteellisen helppoa. Välillä tuntuu, että olisi ihana syödä oikein paljon hiilareita ja tuntea olonsa kerrankin täydeksi, niin ettei koko ajan olisi pikkuisen nälkä.

Maidosta luopuminen oli aluksi hankalaa, erityisesti luonnonjogurttia ja juustoa oli aluksi ikävä. Nyt olen tottunut maidottomuuteen niin hyvin, että ajatus jogurttilautasesta tuntuu oudolta.

MUTTA, se mutta eli SOKERI, sokerin kanssa kamppailen joka päivä. En valkoisen tai palmusokerin puutteen takia, vaan sen vuoksi että kaipaan marjoja, hedelmiä ja hunajaa tekemään päivittäisistä ruoistani maistuvampaa. Joskus laitan tattaripuuroon pienen palan banaania tai vadelmia ja se maistuu niin herkulliselta, että voin vain kuvitella millaisia herkkuja voisin saada aikaan, jos voisin syödä päivässä esimerkiksi kokonaisen banaanin ja mukillisen marjoja. Tilkka hunajaa maustaisi ihanasti smoothieita ja auringonkukansiemenkastiketta. Sokerittomuus on raakaruokapiireissä vaikeata, koska raakaruokailun ihanuus piilee suureksi osaksi kaikissa herkuissa, kuten makeissa smoothieissa, raakasuklaassa ja raakakakuissa. Ei ole mukavaa jäädä näiden herkkujen ulkopuolelle.