Monet sinänsä hyvät blogit johtavat ihmisiä helposti harhaan. Yksi tällainen on Chris beat cancer. Itse sain ruokavalioinnostukseeni alkusysäyksen juuri kyseisestä blogista. Toisaalta pidän tällaisista blogeista ja itsekin luen niitä mielelläni, mutta toisaalta ne voivat olla aika vaarallisia, mikäli ne johtavat nuorten ihmisten hoidoista kieltäytymiseen.
Aloin miettiä, johdanko ihmisiä omalla blogillani harhaan? Toisaalta blogillani ei ole kuin muutama lukija, mutta siltikin. Olenko tuonut tarpeeksi selkeästi esiin, että olen ottanut kaikki hoidot vastaan, mitä on tarjottukin? Siis leikkauksen, sytostaatit ja sädehoidon. Pitäisikö se lukea jossain sivubannerissa vielä erikseen? Blogini tarkoituksena on innoittaa ihmisiä käyttämään ruokavaliohoitoa lääketieteen hoitojen jälkeen ja lisänä, ei niiden vaihtoehtona. Sen vuoksi vaihtoehtohoito on mielestäni huono sana. Itse käyttäisin sanaa lisähoito.
 | |
| Lempparipikaruokaa: Subwayn vegepihvisalaatti amerikansinappi- ja valkosipulikastikkeella, nam! |
Älä vaan sellaisia mieti että johdat blogillasi joitakin harhaan. Toivottavasti olet blogillasi saanut lukijoita miettimään omia valintoja. Niinkuin sanoit sana lisähoito olisi parempi kuin vaihtoehtohoito. Itse käytän sanaa tukihoito. Hienoa että Jani Kokki tuli asian kanssa julkisuuteen, luin eilen netistä iltasanomien sivuilta kommentteja aiheesta, oli vastustusta mutta niitäkin jotka ajattelivat toisin. Nyt olisi hyvä tulla "kaapista ulos" niiden jotka ovat saaneet apua vaihtoehtohoidoista, tukihoidoista tai lisähoidoista. Itse en ymmärrä miksi tämä aiheuttaa niin suurta ärtymystä ym syöpäpotilaiden keskuudessa. Eivätkö itse uskalla kokeilla jospa vaihtoehtohoidoilla päästäisiinkin parempiin tuloksiin. Antaa kaikkien kukkien kukkia.
VastaaPoistaKiitos että jaat tätä tietoa blogin kautta.
Joo, tukihoito oli varmaan se sana mitä hain. Luulen että ihmisten ärtymys aiheutuu siitä, että käytetään palkästään vaihtoehtohoitoja ja lisäksi siitä että niiden tarjoajat vievät niihin hakautuvien rahat, kun taas julkinen hoito on miltei ilmaista. En usko että ihmisillä on mitään sitä vastaan että käyttää tukihoitoa muiden hoitojen rinnalla. Olen samaa mieltä, että olisi kiva kuulla niiden kokemuksia, jotka ovat saaneet apua tukihoidoista. Sinun blogisi on siitä yksi hyvä esimerkki. Kiva, että tällaisia blogeja on.
PoistaEt ole todellakaan johtanut ketään harhaan, vaan toiminut päinvastoin kannustavana esimerkkinä. Ja olet ihan oikeassa siinä, että vaihtoehtohoitojen ei tarvitse sulkea lääketieteellisiä hoitoja pois vaan mieluiten tosiaan täydentää niitä!
VastaaPoistaKiitos vielä blogistasi!
Kiitos :)
PoistaMoikka, Lotte.
VastaaPoistaOlen blogisi lukija ja minäkin ymmärrän, että teemana on nimenomaan tukihoito.
Tänään sain huolestuttavan viestin, että eräs yksityissairaalan johtava lääkäri pitää kaikki lisäravinteet ”syöpäherkkuna”. Eli syöpäsulut ensimmäisinä nappaavat ne lisäaineet ja saavat niistä lisää vauhtia. Ainoa viraallisesti hyväksyttävänä on D-vitamiini.
Itse esimerkiksi olen kiinnostunut oman immuunipuolustuksen käynnistämisestä/ korjaamisesta sytostaattien jälkeen chlorellalla.
Probioottien roolia (siis suolisto on immuunipuolustuksen ”kuningas” -periaate) pidin elintärkeänä. Seesamista tykkään oikein paljon mm. luonnollisena kalkkilöhteenä.
En pidä hyvänä asenteesta ”kaikilla on syöpäsolut” ja ”kuka tahansa voi sairastua syöpää”.
Kaikilla on syöpäsoluja, mutta ne pääsevät valtaan vain tiettyjen tekijöiden johdosta, siis elimistö pettää, hyväksyy solut ja antaa niille tilaa.
Toistaiseksi ne tekijät ovat tuntemattoman peitossa, vaikka syöpä lisääntyy huimasti, erityisesti rintasyöpä.
”Uinuva syöpäsolu” on ongelmallinen ja tähän mennessä luulin, että nimenomaan oman elimistön tukihoito auttaa. En tiedä, mitä nyt pitäisi ajatella.
En ymmärrä minäkin, miksi virallinen terveyshuolto moittii ne tukihoidot, vaikka väitetään, että tutkimuksia ei ole.
Suomessa on vähän valoa, siis D-vitamiini on OK. Entä köyhää maaperää ja esimerkiksi seleenin ja jodin puute?
Toki, joku juoppo voi syödä erittäin epäterveellistä ruokaa, joka päivä istua torin laidalla viinalasi kädessä ja pysyä terveenä. Mutta pitäisikö tästä tehdä johtopäätöksiä ja ryhtyä juopoksi?
Katso postaukseni vitamiineista ja lisäravinteista, ehkä se antaa jotain vastauksia pohdintoihisi?
PoistaEt ole todellakaan johtanut ketään harhaan, vaan toiminut päinvastoin kannustavana esimerkkinä. Olen ihaillut sitä miten olet pystynyt jättämään, minulle niin tärkeitä HERKKUJA kokonaan pois ruokavaliostasi. Itse olen harkinnut jonkinmoista ruokaremppaa rankkojen vaihdevuosioireiden vuoksi. Minulle tehtiin rytinällä vaihdevuodet, munasarjat leikattiin pois ja aloitin letrasolin joten kivut ja kolotus saa harkitsemaan voisiko ruoka olla se juttu josta saan avun... mutta se selviää kokeilemalla ja blogistasi saan hyviä vinkkejä. Kiitos siitä!
VastaaPoistaKannattaa kokeilla, ainakin seuraava Erican kommentti kannustaa siihen!
PoistaKiitos hyvästä blogista!
VastaaPoistaMielestäni blogisi tuo tietoa vaihtoehtoisista tavoista ajatella. Jokainen syöpään sairastanut olisi hyvä laajentaa omia näkökantojaan ja tutkia niitä hänelle sopivia tukitoimia/tukihoitoja. Tällä tiellä muiden kokemukset ovat tärkeitä ja avartavia. Jokainen tekee sitten loppupeleissä omat ratkaisunsa.
Minä olen saanut blogistasi taistelutahtoa, rohkeutta, innostusta ja myös arvokasta tietoa!:-) Kiitos että jaat kokemuksesi!
Itse kehottaisin kaikkia "keinotekoisten vaihdevuosioireitten" kanssa kamppailevien kokeilemaan raakaravinnon lisäämistä omaan ruokavalioonsa. Omat kokemukseni raakaravinnosta yllämainittujen oireiden hillitsimiseksi ovat todella myönteisiä!
Rohkaisen kokeilemaan!
Kiitos Erica :). Hyvä että raakaruoka on auttanut sinua. Se auttaa moneen vaivaan.
PoistaHei! Minusta sinä kerrot riittävän selvästi, että yrität ehkäistä syövän uusiutumista, eikä kyse ole "vaihtoehtoisesta hoidosta". Täysverisenä skeptikkona nostan hattua sitkeydellesi, ja jopa valaistuin lauseestasi "Koska kummankaan tehosta ei ole 100 % varmuutta, miksi turvautua vain jompaankumpaan?"
VastaaPoistaMenestystä tiellesi toivoo Maat.
Kiitos Maat! Itsekin tunnustaudun skeptikoksi, mutta pakko antaa tälle mahdollisuus. Mieluummin otan elämän mahdollisuuden ja luovun skeptisyydestä kuin kuolen skeptikkona :)
PoistaMoikka Lotte! Blogiasi lukevat kyllä muutkin kuin syöpäpotilaat, tosin monesta meistä vielä tulee yksi teistä jokin päivä. Valitettavasti. En ainakaan itse ole todellakaan saanut sellaista vaikutelmaa että et kannata lääketieteellistä hoitoa.
VastaaPoistaTuon Hunks-laulajan kommenteissa on mielestäni yksi todella häiritsevä väite: hän käyttää kieltäytymisen perusteluna sitä, että sytostaatteihin voi kuolla. Varmasti voikin, mutta on varsin eri asia annetaanko niitä nuorelle muuten hyväkuntoiselle, jolla on mahdollisuus täydelliseen toipumiseen vai vanhalle, huonokuntoiselle ihmiselle jonka syöpä on jo laajalle levinnyt.
Ihmettelin itse miksi isälleni (keuhkosyöpä, levinneisyysaste IV) oltiin aloittamassa sytostaatteja kun tilanne oli rehellisesti sanottuna toivoton. Ne olisivat todennäköisesti vain vieneet hänet huonompaan kuntoon loppuajaksi. No, eipä ehditty edes aloittaa, sillä isäni kuoli suunniteltuna aloituspäivänä.
Mukavaa kesää kaikesta huolimatta!
Terv. Kaisa L.
P.s. Jos epäterveellisellä ruokavaliolla voisi jotenkin "ehkäistä" syöpää niin isäni sairastuminen olisi jo lääketieteellinen ihme. Enpä paljoa kammottavampaa ruokavaliota ole nähnyt!