tiistai 17. marraskuuta 2015

Myskikurpitsakeitto ja kikhernekrutongit




Tämän viikonlopun lämminruokana tein ihanaa myskikurpitsa-bataattikeittoa. Reseptin löysin tästä blogista. Myskikurpitsa oli minulle ihan uusi tuttavuus, en ole tehnyt siitä ennen mitään ja tuskin olen sitä maistanutkaan. Huomasin vain niitä kaupassa, muistin seuraamani blogin myskikurpitsareseptit ja ajattelin ostaa yhden suurehkon kurpitsan. 

Ohjeessa neuvotaan paahtamaan kurpitsanpalat ensin uunissa. Minun piti aluksi selvittää netistä, kuoritaanko myskikurpitsa ennen paahtamista vai mitä sille tehdään. Kuori tuntui todella kiinteältä ja vaikealta irrottaa kuorimaveitsellä. Netistä löysin kuitenkin ohjeet: molemmat päät leikataan auki veitsellä ja kuoritaan sitten, jolloin se oli hieman helpompaa. Siemenetkin voi kuulemma käyttää. Ne voi pestä, kuivata ja paahtaa pannulla tavallisten kurpitsansiementen tapaan. 

Paahdoin kurpitsan ja bataatin palat uunivuoassa kookosöljyssä, kunnes ne olivat sopivan pehmeitä. Sitten laitoin kaikki ainekset Vitamixiin ja sekoitin ihanan samettisen keiton. Vitamixilla saa kyllä paljon samettisempaa keittoa kuin esimerkiksi sauvasekoittimella. Keittoa ei tarvinnut enää lämmittää uudelleen, koska siihen tuli 5 dl kuumaa vettä, jolloin keitto oli juuri sopivan lämmintä tarjoiluun. Ohjeessa oli mukana myös kasvislientä, mutta jätin sen pois, koska en ole löytänyt mitään tarpeeksi hyvää lisäaineetonta kasvisliemivalmistetta. Mielestäni tuo ei kasvislientä kaivannutkaan, vaan oli oikein hyvää ilmankin, koska keitossa oli kuitenkin muitakin mausteita mukana. 


Reseptissä oli ohje myös krutongeille, mutta koska en syö leipää, tein sen sijaan kikhernekrutonkeja, joiden ohjeen näpyttelin tänne. Ne paahtuivat uunissa samaan aikaan bataatin ja myskikurpitsan kanssa. Kikhernekrutonkien tulisuus ja purutuntuma sopi kuin nenä päähän makean keiton kaveriksi. Vieläkin muistelen mitään hyvä yhdistelmä oli, varsinkin näin kurkkukipuisena se oli aivan täydellistä. Voisipa joka päivä olla lämminruokapäivä! 


Huomaan, että bloginikin keskittyy aina vain enemmän gluteenittomiin vegaaniruokiin, vaikka blogin pitäisi kertoa elävästä ravinnosta. Hmm… Ehkä se kertoo siitä, että näin marraskuun pimeydessä ja jatkuvassa pikkuflunssassa alan olla todella kyllästynyt elävään ravintoon, ainaisiin linssinituihin sekä paprikan ja kurkun paloihin.

Kesällä ja syksyllä elävä ravinto toimii hyvin, mutta näin talvella en voi kuvitella mitään parempaa kuin kasviskeitot ja lämpimät kasvispadat kookoskermalla. Helppohan Clementien on siellä Floridan lämmössä hehkuttaa elävää ravintoa. Saisivat tulla välillä tänne Suomen talveen ja näyttää vähän mallia, miten täällä elellään raakaruoalla ilman hedelmiä talven yli kyllästymättä.

2 kommenttia:

  1. Toivottavasti maistui! Se oli tosiaan hieman hankala kuoria, mutta itse käytän juustohöylää kaiken kuorimiseen, niin porkkanoiden kuin pottujenkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vaan hyvästä reseptistä ja ylipäätään siitä, että blogisi ansiosta tulin edes oikeastaan tietoiseksi koko myskikurpitsasta :)

      Poista