Nyt on mennyt jo viisi vuotta leikkauksesta. En tiedä oikein, mitä siitä ajattelisin. En uskalla vielä kunnolla iloita siitä, että nyt on yksi tärkeä ajanjakso ohitettu. Tuntuu silti ihan hyvältä, jotenkin vapaammalta, en osaa selittää. Toivon vaan, että aikaa taas kuluu, ja jossain vaiheessa voisin sanoa olevani selvillä vesillä.
On ihanaa, kun on tullut kesä, aurinko ja lämpö. Vapauden tunteen lisäksi syön nykyään vapaammin, mutta edelleen terveellisesti. En enää mieti juurikaan, kuinka suuri osa syömästäni ruoasta on raakaa tai kypsää. Ruokavalioni on edelleen vegaaninen, gluteeniton ja sokeriton ja teen mehut noin kerran päivässä. En pysty enää kuvittelemaan, että palaisin jossain vaiheessa liha- tai maitotuotteisiin. Niitä ei tee enää lainkaan mieli, kuten ei sokeriakaan. Nykyään suurinta herkkuani makean sijaan ovat maittavat lounaat, kuten kuvissa. Neljä ensimmäistä kuvaa ovat Kuoren lounaita ja viimeisin Kembuz Cafen.
