Vaihtoehto- vai lisähoidot?

Iltasanomissa oli juttu Hunks-tanssijasta, joka aikoo parantua syövästään vaihtoehtoisin menetelmin. Hän ei aio ottaa vastaan mitään lääketieteen tarjoamia hoitoja, ei edes leikkausta. En ymmärrä, miksi vaihtoehtohoidot sulkevat lääketieteen hoidot pois. Miksei hän voi ottaa molempia? Koska kummankaan tehosta ei ole 100 % varmuutta, miksi turvautua vain jompaankumpaan? Vaikka ottaisi kummatkin hoitovaihtoehdot, siltikään ei välttämättä parane ja syöpä voi uusiutua tai levitä pitkänkin ajan päästä. Etenkin kun on kyse näin nuoresta henkilöstä, kuulostaa todella pahalta, että hän ei suostu edes leikkaukseen.

Monet sinänsä hyvät blogit johtavat ihmisiä helposti harhaan. Yksi tällainen on Chris beat cancer. Itse sain ruokavalioinnostukseeni alkusysäyksen juuri kyseisestä blogista. Toisaalta pidän tällaisista blogeista ja itsekin luen niitä mielelläni, mutta toisaalta ne voivat olla aika vaarallisia, mikäli ne johtavat nuorten ihmisten hoidoista kieltäytymiseen.

Aloin miettiä, johdanko ihmisiä omalla blogillani harhaan? Toisaalta blogillani ei ole kuin muutama lukija, mutta siltikin. Olenko tuonut tarpeeksi selkeästi esiin, että olen ottanut kaikki hoidot vastaan, mitä on tarjottukin? Siis leikkauksen, sytostaatit ja sädehoidon. Pitäisikö se lukea jossain sivubannerissa vielä erikseen? Blogini tarkoituksena on innoittaa ihmisiä käyttämään ruokavaliohoitoa lääketieteen hoitojen jälkeen ja lisänä, ei niiden vaihtoehtona. Sen vuoksi vaihtoehtohoito on mielestäni huono sana. Itse käyttäisin sanaa lisähoito.

Lempparipikaruokaa: Subwayn vegepihvisalaatti amerikansinappi- ja valkosipulikastikkeella, nam!

Päivän ateriat kuvina

Aamupuuro

Eväsboxi töissä

Herkkuja minttuteen kanssa

 

Iltaruoka

Tässä yksi esimerkki päivän ruoista, kun kaikki on raakaa. Lisäksi tulee tietysti mehut aamulla ja illalla. Keväällä on paljon mukavampaa olla raakaruokailija kuin talvella. Yrtit tuovat ihanaa lisämakua ruokiin, vaikka niitä ei nyt tämän päivän ruokakuvissa näykään. Lempiyrttini ovat minttu, korianteri ja persilja. Niitä on aina ikkunalla ruukuissa, ja siitä kiva napsaista ruokiin tai mehuun. Mintunlehdet vihermehussa ovat kiva lisä.

Vihermehut

Vehnänorasmehuun lisään sitruunaa.

Teen päivittäin kaksi kertaa samat mehut, aamulla ja illalla. Aluksi teen vehnänorasmehun ja heti perään vihermehun. Vihermehuun tulee auringonkukan- tai herneenversoja, selleriä, kurkkua, sitruunaa ja joskus myös inkivääriä. Vehnänorasmehua teen 0,5 dl kerralla ja vihermehua 2-4 dl kerralla. Molemmat mehut maistuvat hyvältä, vaikka toisin voisi luulla. Mehujen teosta on tullut rutiini, enkä ole vielä kertaakaan tämän puolen vuoden aikana jättänyt niitä tekemättä. Aamumehun teko on joskus voinut siirtyä iltapäivään, mutta kumminkin mehut on tehty kaksi kertaa jokaikinen päivä. Itse pidän näitä mehuja tärkeimpänä tekijänä parantumisen tiellä. Pelkkään raakaruokaan en luottaisi. Etenkin vehnänorasmehu on tärkeä. Ostan versot ja oraat valmiina, koska niitä pitäisi kasvattaa niin valtavat määrät, ettei aika eikä tila riitä.

Tässä vain pieni osa aineksista, versoja ja selleriä menee mehuun paljon enemmän.

Vihermehu