tiistai 19. toukokuuta 2020

Ruokavaliojuttuja

Vaihdoin ruokavaliotani kokonaan noin kuusi vuotta sitten, vuonna 2013. Ennen sitä olin sekasyöjä, ja nykyään olen gluteeniton ja sokeriton vegaani. Kun aloitin uuden ruokavalioni vuonna 2013, pyrin syömään kaksi ensimmäistä vuotta rintasyöpään sairastumiseni jälkeen pääasiassa elävää ravintoa. Silloin söin ituja, versoja, pähkinöitä, siemeniä, avokadoa ja kaikenlaisia kasviksia. Noin kerran viikossa söin jotain lämmitettyä ruokaa.


Nykyään en enää välitä siitä, onko ruoka kypsennettyä vai ei, tai onko se elävää ravintoa. Riittää, kun annos on vegaaninen, gluteeniton ja sokeriton. Alkuaikoina välttelin myös marjoja ja etenkin hedelmiä niiden sokeripitoisuuden vuoksi Hippocrates Instituten ohjeiden mukaisesti. Nykyään syön marjoja hyvällä omalla tunnolla, mutta hedelmien kanssa olen varovaisempi. Banaania syön vain harvoin, enkä juo koskaan hedelmämehuja. Hedelmiä käytän lähinnä smoothieissa antamaan makua. Aiemmin välttelin myös tofua, riisiä ja perunaa. Nykyään syön näitä kaikkia, mutta hiilihydraattien lähteenä suosin mieluiten kvinoaa, bataattia, tattaria tai jotain muuta kuin riisiä.

Kaupassa luen aina tarkasti ruokien ainesosaluettelot ja etsin mahdollisimman puhdasta, sokeroimatonta ja lisäaineetonta ruokaa. Ostan  nykyään paljon enemmän tuoreita kasviksia kuin ennen vegaaniksi ryhtymistä.


En ole harkinnut muuttavani ruokavaliotani lähitulevaisuudessa. Olen tyytyväinen nykyiseen ruokavaliooni ja kiitollinen siitä, että syöpä opasti minut tälle tielle.

Perheeni ruokavalio on pysynyt suunnilleen ennallaan. He ovat sekasyöjiä. Mieheni syö nykyään enemmän kasvisruokaa, koska hän syö aika usein tekemääni ruokaa, mutta lapseni ei suostu oikein kasviruokaa syömään. Toivoisin, että hän oppisi jossain vaiheessa syömään enemmän kasvisruokaa, ja että voisimme syödä koko perhe useammin samaa ruokaa. Nykyään meillä on onneksi jo kaksi ruokaa, jotka maistuvat koko perheelle: vegaaninen ja gluteeniton makaronilaatikko sekä vegaaninen nachovuoka. Tämä on hyvä alku.

Uskon, että ilmastonmuutoksen myötä kasvissyönti ja vegaaniruokavalio tulevat yhä yleisemmiksi. Tämä trendi näkyy jo hienosti ravintoloissa ja ruokakaupoissa, joissa vegaaniruoan saatavuus on parantunut huimasti vimeisen viiden vuoden aikana. Ruokailussa ajatellaan nykyään yhä enemmän terveellisyyttä ja ekologisia arvoja, makua unohtamatta. Turhat hiilarit jäävät pois. Hyviä rasvoja on alettu arvostamaan, eikä rasvaa pelätä samoin kuin ennen. Ymmärretään, että pahinta elimistölle ovat sokeri ja vehnä, ei rasva. Yhä useampi karttaa punaista lihaa, ja kaikenlaisia lihankorvikkeita keksitään jatkuvasti lisää. Osa niistä on terveellisiä ja osa ei niinkään. Lähes mikä tahansa on mielestäni kuitenkin terveellisempää kuin prosessoitu punainen liha (ja tietysti sokeri).

torstai 7. toukokuuta 2020

Sixth Extinction - pulmanratkaisupeli luonnonsuojeluteemalla

Tämä postaus on tehty yhteistyössä Polte Gamesin kanssa. Pääsin tekemään hieman erilaisen blogiyhteistyön, kun sain testattavaksi luonnonsuojeluteemaisen kännykkäpelin ennen pelin julkaisemista.

Pelin esittelytekstissä kerrotaan näin: "Sixth Extinction on synkkä ja tunnelmallinen pulmanratkaisupeli. Peli kutsuu pelejä koskaan pelaamattomatkin aikuiset tunnin mittaiselle matkalle merkityksellisen tarinan pariin. Voimakkaimman kokemuksen saat, jos et etukäteen tietäisi pelistä juuri mitään. Saatavilla iOS-, Android- ja PC-laitteille".


Latasin pelin yhtenä iltana ennen nukkumaan menoa ja ajattelin vain kokeilla sitä hieman, mutta pelasinkin koko pelin kerralla läpi. Nuo pulmakentät jotenkin imaisivat mukaansa. Ajattelin ensin ratkaista vain yhden, sitten vielä yhden ja niin eteenpäin. Minulla meni kauemmin kuin esittelytekstissä mainittu tunti, varmaan ainakin kaksi tuntia, ja silti neljä tehtävää jäi kokonaan suorittamatta ja juoduin skippaamaan ne, koska ne tuntuivat ihan mahdottomilta päästä läpi.


En yleensä ole kännykkäpelien ystävä tai muutenkaan minkäänlaisten videopelien kuluttaja. Play Stationilla pelaan noin kaksi kertaa vuodessa lapseni kanssa. Tietokonepelejä en muista pelanneeni kertaakaan. Kännykkäpeleistä olen pelannut matopeliä, Subway Surferia ja Pokemonia. Muita ei tule ainakaan mieleen. Tämän vuoksi ensimmäinen ajatus, kun minua kysyttiin tekemään peliarvostelua, oli, ettei se ole minun juttuni. Koska peli käsitteli kuitenkin luonnonsuojeluaihetta (ja sen takia vegaaniblogiinkin sopivaa teemaa), katsoin pelin esittelyvideon. Huomasin esittelyvideosta, että peli oli hienosti toteutettu, vaikutti minulle sopivalta ja pidin pelin tarinasta. Esittelyvideon perusteella en oikein vielä ymmärtänyt, miten kentät toimivat ja mitä niissä on tavoitteena tehdä, mutta tykästyin rauhallisiin vesiväriteosmaisiin kuviin ja välissä kerrottuihin lyhyisiin tekstipätkiin.


Lähdin tekemään tätä postausta siis luonnonsuojeluaiheen vuoksi, mutta heti ensimmäisestä pulmatehtävästä itse peli tempaisikin mukaansa ja pelin taustatarina kuudennesta joukkosukupuutosta jäi lähes sivujuonteeksi, kun halusin vain saada kaikki tehtävät suoritettua. Tarina kulkee lyhyinä pätkinä tehtävien välissä englanninkielisenä tekstinä ja puheena. Pelikentissä on tunnelmalliset äänimaisemat ja ääniä pystyy säätämään asetuksista itselleen sopivalle tasolle. Lopputeksteistä huomasin, että yhtenä äänenä on käytetty jo sukupuuttoon kuolleen linnun laulua.


Jo ensimmäinen kenttä oli minulle haastava, koska en ole aiemmin pelannut tämän tyylisiä pelejä. Kun ymmärsin idean, peli lähti kulkemaan, mutta yhdenlaisia kenttiä en tajunnut ollenkaan. Nämä kentät tehtiin jotenkin maan alla, enkä useista yrityksistä huolimatta onnistunut nousemaan ylös maan pinnalle. Pääsin kyllä kurkistamaan kynnykseltä, mutta portti ei auennut, vaikka mitä yritin tehdä. Noihin kohtiin olisin tarvinnut sellaisen vihje-napin, joka olisi piirtänyt siihen pelin päälle, mitä reittiä maan alla olisi pitänyt kulkea. Tämän osion ratkaisut eivät selviä edes pelin läpipeluuvideosta.


Matematiikkatyyppiset tehtävät olivat minulle helpoimpia, koska olen ratkaissut sen tyylisiä ennenkin. Esimerkiksi oksatehtävässä tajusin heti ensimmäisellä kuvan katsomisella, mikä kaava siinä oli kyseessä.


Pidin eniten pelin loppupuolen sadetehtävistä, joissa osa kentästä liukeni pois, kun oli kävellyt tietyn määrän ruutuja läpi, mutta viimeisen tehtävän kanssa jouduin luovuttamaan. Pääsin sen kanssa monta kertaa todella lähelle, mutta tulin viimeiseen neliöön ilmeisesti väärältä puolelta, kun en saanut askeleita sovitettua viiteen, vaikka muut sadealueet olivat jo sulaneet pois. Se jäi vaivaamaan. Voisin katsoa läpipeluuvideosta oikean ratkaisun, mutta en halua ainakaan vielä. Yritän sitä vielä jossain vaiheessa uudestaan ja ehkä joskus onnistun.



Mutta se itse pelistä, asia mikä liittyy blogiini on pelin aihealue, kuudes joukkosukupuutto. Siitä peli on saanut nimensäkin, Sixth Extinction. Aihe kulkee pelin kehystarinana ja kuljettaa peliä eteenpäin erilaisten pulmien välissä. Kuudes joukkosukupuutto on ihmisen toiminnan seurausta. Se on johtanut useiden eliölajien sukupuuttoon, jäljellä olevien lajien populaatioiden katoamisiin ja eliöiden yksilömäärien vähenemiseen. Vuoden 1900 jälkeen eläinten sukupuuttoja on tapahtunut satakertaisella tahdilla normaaliin verrattuna. Ihmisen toiminta vaikuttaa suoraan lajien heikentymiseen. Luonnonvarojen liiallinen hyväksikäyttö, ylimetsästys ja -kalastus, saasteet, myrkyt ja ilmaston lämpeneminen johtavat monien muiden niiden aiheuttamien ongelmien lisäksi myös eliöiden sukupuuttoihin.


Pelistä voin sanoa yhteenvetona, että postaus oli mukava tehdä, koska todella tykkäsin pelistä. Esittelytekstissä sanotaan pelin olevan synkkä, mutta itse en kokenut sitä niin. Mielestäni pelin kuva- ja äänimaisema oli pikemminkin synkän vastakohta pastellimaisine väreineen ja sateen ropina -äänineen. Pelissä oli jollain tapaa rauhallinen ja harmoninen tunnelma. Tarina oli tietenkin hieman synkkä, mutta pelistä ei jäänyt ahdistava olo. Myös lopun viesti siitä, että ihmiset voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa asioiden etenemiseen, toi peliin toivoa. Vegaanisuus on yksi keino, jolla eläinten sukupuuttoja voidaan ehkäistä, joten tuntuu, että teen jo jotain asian eteen.


Peli on ladattavissa tästä. iPhone-versio on saatavilla nyt. Ikäraja on 12+. Android- ja PC-versiot julkaistaan myöhemmin tänä vuonna. Polte Gamesin sivuilla voi jättää automaattisen ilmoituspyynnön sähköpostiin, kun muut versiot tulevat saataville. 

Sain kahdeksan promokoodia, joilla pelin saa ladattua ilmaiseksi Applen App Storessa. Laita minulle viestiä tai kommentoi, niin saat promokoodin. Niitä riittää kahdeksalle pyytämisjärjestyksessä ja ne toimivat vain iPhone-puhelimilla.