Radical remission -kirja

Olen nyt lukenut Kelly A. Turnerin (2014) Radical remission -kirjan ja pidin siitä kovasti. Kirja on vasta tänä vuonna ilmestynyt ja Turner on kirjoittanut sen osittain oman väitöskirjansa pohjalta, joka käsitteli samaa aihetta. Tutkimustaan varten Turner on haastatellut 50 vaihtoehtohoitoja antavaa parantajaa ja yli 100 syövästä selviytyjää. Lisäksi hän tutkinut yli 1000 spontaania remissiotapausta esimerkiksi niistä kirjoitettujen artikkelien pohjalta.

Turner tutkii anomalioita eli sellaisia parantumisia, jotka lääkärit ohittavat sanomalla, että on tapahtunut selittämätön spontaani remissio. Lääkärit hyvin harvoin pysähtyvät kysymään, miksi näin kävi. Tekikö potilas itse jotain? Tähän kysymykseen Turner pyrkii antamaan vastauksia. Hän antaa äänen "ihmeparantuneille" ja haluaa selvittää perusteellisesti, miksi juuri he, vastoin kaikkia odotuksia, kuitenkin jäivät henkiin. Kirjassa on monia tapauksia, joissa henkilö on vielä vuosikymmenien päästä hengissä, vaikka hänet on lähetetty kotiin kuolemaan levinneen syövän kanssa. Turner tutkii nimenomaan niitä tapauksia, jotka lääkärit ovat todenneet syöväksi, ei niitä paranemiskertomuksia, joissa henkilö on uskonut sairastavansa syöpää tai joissa se on alun perin diagnosoitu väärin. Näitäkin kertomuksia ikävä kyllä netistä löytyy useita.

Remissiotapauksia tutkimalla Turner löysi yli 70 erilaista vaihtoehtoista tapaa, joilla saattaa olla vaikutusta syövän saamisessa remissioon. Näistä nousi 9 päätekijää, jotka toistuivat kertomuksissa yhä uudelleen ja uudelleen:

1. Ruokavalion radikaali muuttaminen
2. Vastuunottaminen omasta terveydestään
3. Oman intuition seuraaminen
4. Yrttien ja lisäravinteiden käyttö
5. Tukahdutettujen tunteiden vapauttaminen
6. Positiivisten tunteiden lisääminen
7. Sosiaalinen tuki
8. Henkisen yhteyden syventäminen
9. Vahvat syyt elämän jatkamiseen

Kuten huomaatte, vain kaksi näistä liittyy fyysiseen puoleen ja muut ovat henkisen puolen vahvistamista. Pelkkä ruokavalio ei siis yksistään riitä, vaan kun se on saatu hyvälle alulle, on alettava yhä enemmän keskittyä esimerkiksi stressinhallintaan ja positiivisten tunteiden lisäämiseen.

Jokaisesta näistä edellä esitetystä tekijästä on kirjassa oma lukunsa ja siihen liittyvä tositarina jonkun ihmisen paranemisesta kyseisellä keinolla. Nämä keinot eivät kuitenkaan lähes koskaan esiinny yksin, vaan kaikki radikaalin remission kokeneet ovat sisällyttäneet paranemisprosessiinsa useita listan tekijöistä. Suurin osa käytti Turnerin mukaan kaikkia yhdeksää paranemiskeinoa ainakin jossain määrin. Niinpä paranemistarinoistakaan ei voi päätellä, että jokin tietty keino olisi ollut juuri se remissioon tarvittava osanen.

Tutkijana minua miellytti se, että Turnerkin on tutkija ja on ottanut asioista perusteellisesti selvää. Väitteisiinsä hän liittää myös lähteet (viitenumeroin), jotka voi tarkistaa halutessaan kirjan lopusta. Kirja on siis luotettavampi kuin jonkin vaihtoehtoparantajan kirjoittama "huuhaa"-mututuntumalla kirjoitettu kirja. Turner ei myöskään väitä, että näillä keinoilla voi parantaa syöpää. Ne ovat vasta hypoteeseja, mahdollisia keinoja, joita ei ole todistettu oikeaksi, muttei myöskään vääriksi.

Koska varmaan monellakaan ei ole kyseistä kirjaa ja se on lisäksi kirjoitettu englanniksi, voisin kirjoittaa jostain kirjan luvusta blogiini suomeksi jotakin. Olisiko teillä ehdotuksia aiheeksi?